Urheilija ei tervettä päivää näe – vai näkeekö?
Omaa lajia valitessa on hyvä tiedostaa sen tuomat hyödyt ja vaatimukset keholle. Taekwondo on loisto valinta kehittämään harrastajan notkeutta, kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja koordinaatiokykyä. Harrastuksen edetessä kilpaurheilutasolle nämä ominaisuudet ovat urheilijalle entistäkin tärkeämmässä roolissa. Kyky punoa näistä ominaisuuksista toimiva kokonaisuus on myös tärkeä taito, joka sekin kehittyy vain harjoittelemalla.
Keho antaa sitä mitä siltä pyytää, etenkin jos osaa pyytää oikein. Monipuolisen harjoittelun ja levon oikea suhde, ruokavalio sekä laadukkaat yöunet ovat urheilijan hyvän etenemisen kulmakiviä.
Taekwondo on asteittaista kehittymistä vaativa laji. Esimerkiksi lihakset eivät venähdä notkeiksi yhdessä yössä vaan vaativat maltillista venyttelyä ja hallittua maksimivoimatreeniä nivelen liikeradan äärillä. Monet vaativat keholtaan liikaa lyhyessä ajassa ja se voi johtaa vammoihin.
Harrastuksen muuttuessa kilpaurheiluksi myös loukkaantumisen riskit nostavat päätään ja niistä on hyvä olla tietoinen. Kanadalaisen tutkimuksen* mukaan taekwondon ottelutilanteessa yleisin vamma näyttää syntyvän puolustavasta potkusta ja toiseksi yleisin alkuperä on hyökkäävä potku. Lienee paikallaan tarkentaa vielä, että potkun vastaanottanut urheilija vammautuu useammin kuin potkaiseva urheilija.
TOP 6 vammaa taekwondo-otteluissa:
Ligamenttivamma
Nivelen toimintahäiriö
Ruhjevamma
Haavauma
Lihas- tai jännevamma
Aivotärähdys
Alle 18-vuotiaat ovat alttiimpia vammoille. Tämän vuoksi nuoremmilla harrastajilla lisäsuojat ovat tarpeellisia erityisesti kilpailutilanteissa, mutta myös harjoituksissa.
Ylemmät värivyöt saavat useammin ruhje-, ligamentti-, lihas- ja jännevammoja. Syynä voi olla aggressiivisempi ottelutyyli.
Mustilla vöillä on enemmän nivelten ärtymistä tai niiden toimintahäiriöitä. Syynä voi olla haastavampien tekniikoiden suorittaminen räjähtävällä voimalla ja nopeudella.
*Lähde: Nine year longitudinal retrospective study of Taekwondo injuries:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2796946/
Ihmisellä on uskomaton kyky mukautua erilaisiin olosuhteisiin. Mukautuminen alkaa välittömästi, kun ulkoiset tai sisäiset olosuhteet muuttuvat. Näin keho ja mieli pyrkivät jatkuvasti kohti tasapainoa. Usein akuuteissa tilanteissa mukautumiskyky auttaa meitä selviytymään tilanteesta ja luovat paremmat edellytykset toipumiselle, esimerkiksi ligamenttivamman aiheuttama kipu niveltä liikuttaessa estää meitä tekemästä sille lisävahinkoa.
Tämä mukautuminen on osa terveyttä ja tarpeellinen mekanismi, mutta se voi myös kääntyä meitä vastaan. Erityisesti pitkään jatkuneissa tiloissa keholle kehittyy tapoja, joilla se koittaa säilyttää toimintakyvyn välttäen kipua. Keho tavallaan halaa vammaa tehden parhaansa hoitaakseen itsensä. Kudosten parannuttua tämä ”halaus” voi muuttua enemmän takertumiseksi vamma-alueeseen ja sen myötä uudesta liike- ja asentomallista tuleekin vakio. Taustalla voi olla myös arpikudosta, nivelen liikkuvuuden rajoittuminen, lihaskalvojen liukumattomuus tai muuta vastaavaa.
Urheilijalle tunne voi olla epämääräinen. Liikkeen aikaansaaminen ei ole enää niin vaivatonta kuin aikaisemmin tai se voi olla mahdotonta. Se vaatii erityisen paljon huomiota ja voi tuottaa kipua. Kehonosa voi tuntua vieraalta, irralliselta ja erilliseltä osalta itsestä, osalta, joka ei toimi yhdessä kokonaisuuden kanssa. Urheilija voi kokea luottamuspulaa kehoonsa, joka itsessään ei auta tilanteessa. Erityisesti tällaisissa tilanteissa urheilijan on hyvä hakeutua ammattilaisen pakeille.
Muistan oman loukkaantumiseni Mikkelin Suomi Cupissa vuonna 2000. Otellessa oikea nilkkani vammautui. Ensiapua lukuun ottamatta jalka jäi kuvaamatta ja hoitamatta, koska pystyin aika ongelmitta kävelemään. Vasta kuukausien päästä huomasin epämääräistä vaikeutta käyttää oikeaa jalkaa tukijalkana. Epämääräiset oireilut vahvistuivat vuosi vuodelta ja jouduin jättämään tietyt liikkeet harjoittelusta pois. Minusta oli tullut jalkapuoli.
Vuosia myöhemmin osteopatiaopintojeni aikana tiedostin ongelman toisesta näkökulmasta, ja lopulta mukautunut liikemalli paljastui. Noin viiden kuukauden terapeuttisilla harjoitteilla yhdistettynä osteopaattiseen hoitoon, sain luottamuksen takaisin omaan kehooni. Muutos jalkapuolesta täysiraajaiseksi vaati ymmärryksen ja kärsivällisen panostuksen.
Tästä oppineena voin lämpimästi suositella kehittämään tietoisuutta siitä, missä mennään kehon kanssa, sekä valppautta hakeutumaan ajoissa ammattilaisen kätösiin. Itse luultavasti olisin selvinnyt vähemmällä vaivoilla monen vuoden vaivojen sijaan.
Mitä osteopatia on?
- Osteopatia on monipuolinen ja turvallinen koko kehoa hoitava menetelmä, joka tehoaa monenlaisiin vaivoihin.
- Osteopaattinen hoito räätälöidään aina henkilökohtaisesti.
- Urheilijat tulevat vastaanotolle yleensä rasitusvammojen ja lajikohtaisten vaivojen vuoksi. Räätälöity hoito nopeuttaa paranemista ja auttaa kehon palautumisessa.
- Osteopaatti hoitaa sinua käsillään. Tavoitteena on tasapainoisesti toimiva keho. Lihasjännitys vähenee, nivelten liikkuvuus paranee ja verenkierto vilkastuu.
- Säännöllinen hoito edistää terveyttä ja ehkäisee vaivojen syntymistä.
- Suomessa kaikki osteopaatit ovat Valviran hyväksymiä ammattilaisia.
Suomen Osteopaattiliitto ry: www.osteopaattiliitto.fi
Rauli Pitkäsen kirjoittama ja Riitta-Ilona Hurmerinnan kuvittama artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ilmestyneessä Suomen Taekwondoliiton Taekwondo-lehdessä 4/2017. Kannattaa hankkia taekwondolisenssi, jolloin saat 36-sivuisen Taekwondo-lehden neljä kertaa vuodessa kotiisi!
Lämpimät kiitokset kuvauspaikkana toimineelle Elixia Kampille!