Huh!

Yksi komea vuosi taekwondoa taas takana. Tämän harrastuksen hienoimpia puolia on, että oppiminen on jatkuvaa ja uskomattoman monipuolista. Muistan, kuinka aikoinaan keltavöisenä tunsin hukkuvani siihen uusien opeteltavien tekniikoiden paljouteen. Toisaalta muistan myös sen, kun treeninvetäjä antaa osuvan neuvon ja sitä oikein tuntee, kuinka lamppu pään sisällä syttyy ja tajuaa, että ”näinhän tämä menee”.

Sitä helposti luulee, että oppiminen hidastuu ajan kuluessa, ja mustan vyön partaalla lajista olisi oppinut jo niin paljon, että koko paketti olisi vain pilkunviilausta vaille kasassa. Mitä pidemmälle olen tällä taekwondotiellä tepsuttanut, sitä selvemmäksi minulle on käynyt tien monihaaraisuus ja se, ettei tämä harrastukseni koostukaan ihan pelkästä tekniikoiden jynssäyksestä.

Tämä vuosi oli ensimmäinen kauteni Mukwanin puheenjohtajana. Uusi titteli toi mukanaan sekä innostusta että ahdistusta. Olin innoissani, sillä sain käsiini kiehtovia rakennuspalasia, joita en ennen ollut nähnytkään. Olin ahdistunut, sillä minulta puuttui rakennusohjeet. Onneksi seuraa ei olla rakentamassa yksin, ja kokeneemmat seura-arkkitehdit lainasivat hymyssä suin piirroksiaan ja auttoivat minua hahmottamaan rakennuksen perustukset ja paljon enemmänkin.

Tämä oli myös ensimmäinen vuoteni junnujen ja minien ohjaajana. Taas kokeneemmat junnuvetäjät neuvoivat minut alkuun, konttaamasta omille jaloilleni. Vuoden mittaan oli hienoa huomata jalkojeni kantavan aina vain kevyemmin eteenpäin. On ollut tähänastisen taekwondotieni ehdottomasti palkitsevimpia hetkiä nähdä treenejä ohjatessani, kun jonkun mielessä syttyy se sama lamppu, joka itseäni on joskus ilahduttanut ja kannustanut jatkamaan harjoittelua.

Puhumattakaan jatkuvista loukkaantumisistani, vuoteen mahtui paljon ja se oli yksi rankimmistani. Ensiksi tehtiin kovasti töitä, että saataisiin joku huomaamaan syksyn alkeiskurssimme. No, joku huomasi. Aikuisia, junnuja ja perhetaekwondolaisia saapui kurssien aloitustilaisuuteen kirjaimellisesti salin täydeltä.

Lähes 50 uutta juniorikurssilaista meinasi aluksi pistää itselleni sormen suuhun, mutta syksyn mittaan aloin tuntea jokaisen lapsen omana ainutlaatuisena persoonanaan. Tämä vaati oman ohjaustyylin sovittamista oppijan mukaan. Ja taas minä opin.

Voinen puhua muidenkin ohjaajiemme puolesta kertoessani vuoden työntäyteisyydestä. He lienevät kuitenkin kanssani samaa mieltä myös siitä, kuinka palkitsevia vuoden 2016 kokemukset ovat olleet. Paljon olemme tehneet ja paljon olemme varmasti olleet ulalla. Kuitenkin tässä uuden kauden vaihtuessa, huomattuani monen uuden lampun syttymisen, uskallan toivoa, että teimme paljon myös oikein. Ja se jos mikä tekee tästä vuodesta varsin komean.

Tämän paatoksen myötä haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet mukana kanssamme tekemässä tätä vuotta ja osallistuneet harjoituksiin. Kaikki toimintamme perustuu vapaaehtoistyölle, joten jokainen teistä on Mukwanille tärkeä!

On aika kiittää myös vuoden 2016 hallitusta ja toivottaa tervetulleeksi uusi, seuran syyskokouksessa 21.12.2016 valittu, kvintetti vuodelle 2017:

• Maiju Lari, puheenjohtaja
• Matti Heikkinen, varapuheenjohtaja
• Antti Haaranen, sihteeri
• Lotta Linna, varajäsen
• Kari Rannila, varajäsen

Hyvää joulua ja taekwondon täyteistä vuotta 2017!
Maiju Lari
Mukwan Jyväskylä ry:n puheenjohtaja

Mukwan Jyväskylä – hikeä, hymyä ja hyviä haasteita!